<$BlogRSDUrl$>

Thursday, November 06, 2003

HV,

Olin juuri saanut romaanini Ihmissudet ja tasa-arvo hyvään vauhtiin (ensimmäiset 20 000 sanaa muodostavat johdannon, jossa päähenkilö Kuhlakaan valitsee kylpysuolaa balneologisiin harrastuksiin), kun puhelin soi. Se oli Pappa.

-Mitä helvettiä tämä on! luuriin karjuttiin toisessa päässä. -Eikös me sovittu, että olet täällä Helsingissä konsernin hallintoneuvoston kokouksessa tasan kello 14!

Tunsin muuttuvani suunnilleen koppakuoriaisen kokoiseksi.

-Nyt on sillä lailla, että pelleilyt saa loppua. Testamentti menee uusiksi, tai sinä alat tehdä jotain leipäsi eteen! Saat aloittaa pohjalta. Pistän sinut tytäryhtiömme "Excellent Management Solutions" toimitusjohtajaksi.

Nielaisin. Tämä on se firma, jossa tiettävästi blogataan kaikki päivät Ikuisen kahvitauon tapaan. Missä testissä juuri kuvailtiinkaan tuntemuksiani, kun yritän kertoa Papalle ideoita liikkeenjohdosta? Se, jossa urhea lohi ponnistelee vastavirtaan kivireppu selässä?

-Mutta Pappa, yritin heikosti. -Enkös voisi olla täällä Lontoossa vaikka.. hmm. no tekemässä jotain järkevää? Voisin opiskella filosofiaa... tai sosiaalipolitiikkaa...

Kännykästä jylisevä nauru toi mieleeni purkautuvan tulivuoren, josta sinkoilee ulisevia vuorenpeikkoja samalla kun joku soittaa säkkipillillä Griegiä. Esitys loppui valtavaan yskänkohtaukseen.

-Pidän HENKILÖKOHTAISESTI silmällä, että todella saavut työpaikalle ja pysyt siellä! Joka päivä! Lusmuilu on nyt loppu! Ostat paikan iltakoneeseen ja keskustelu päättyy tähän. *Klik.*

Tässä sitä nyt pakataan, Kennethin naristessa, että Suomessa on kylmää ja ikävää. Pian tavataan,

Tuus

Kuhla

Comments: Post a Comment

This page is powered by Blogger. Isn't yours?


Ilmainen www-laskuri