<$BlogRSDUrl$>

Friday, November 28, 2003

HS,

olen niin tavattoman samaa mieltä kanssasi kaikesta! Interblogistinen diskurssi on ihan mälsää! Mälsää, mälsää, mälsää! Saanko sanoa sinua rakkaaksi ystäväksi, hyvä Kysyn vaan? Vai olisimmeko mieluummin verivihollisia? Olisitpa täällä, jos ei muuten niin nirhaamassa puukolla kämmeneesi pikku haavaa, jotta voisimme tehdä verivalat! Mutta sehän levittää tauteja... se olisikin huono idea, on ehkä hyvä että et ole täällä. Mutta mitä tauteja meistä valkoisista keskiluokkaisista keskiverroista leviäisi. Ei mitään! Olemme puhtaita kuin pulmuset! Olisitpa täällä sittenkin!

Mieleni niin tekisi valittaa, että Sinun pitää nyt heti heretä ampumasta niitä harakoita kuistiltasi ja juomasta sitä mintulla paranneltua jäähileistä bourbonia, koska minäkään en kerran saa oleskella vapaaherrana tai -herrattarena etelävaltioissa ja juosta valkoinen kaapu päässä ja soihtu kädessä (sitähän me piirun verran oikealle kallistuvat ränttätäntät teemme, silloin kun emme ole täyttämässä kalkkunaa leivänmuruilla, luumuilla ja aprikooseilla tai sitten esimerkiksi kastanjoilla ja rakuunalla), pelottelemassa neek.. tummaihoisia. Hädin tuskin voin sietää, että Sinulla menee niin paljon paremmin kuin minulla ja olet niin paljon ylempänä blogilistalla. Miksi Sinun täytyy olla kertakaikkiaan kaikessa niin ylivertainen? Miksi Sinä et ole jo resitentti? Vai oletko? HMMM! Mutta minkä maan resitentti? Sitä emme ehkä koskaan saa tietää, sillä Blogoslavian synkät varjot heittyvät tämän mysteerin ylle puolipeittävinä kuin subtrooppisten rämeiden aamusumu. Ah, tulisipa siitä ihana nimi Lumenen meikkipuikolle! Aamu-usva rämeen yllä!

Täällä vain kurpat huutavat kaamosyössä, mutta siellä Sinun luonasi ne sirkat alati sirittävät ja suon kostea henki soittaa luonnon suurta bluesia, vai mitä. Scarlett O'Hara juuri pistää päälle ihania sahviaanikenkiään ja röyhelömekkoaan, kultakaluunainen vänrikki ratsastaa tien pölyssä sisällissodan .. but I digress...ei saa eksyä aiheesta, joka oli .. oli ... interblogistinen diskurssi! Kirjoitat että


Mistä oikeastaan johtuu, rakas ystävä, että Blogvillen asukkaiksi valikoituu usein aika näsäviisaita besserwisser-tyyppejä? Ja miksi interblogistinen diskurssi eli blogien välinen keskustelu on usein sitä, että pitää pakonomaisesti todistaa muille oma ylivertainen älykkyytensä, onnellisuutensa ja menestyminen elämässä? Miksi niin monet ottavat itsensä niin vakavasti? Eivätkö he ole nähneet päässään olevaa hullunkurista pilkullista hattua ja sitä käkeä, joka tulee hatusta ulos kukkumaan tunnin välein? Sellainenhan on aivan hullua!


No niin onkin! Ihan hullua! Kukkuu! Olen viettänyt jo lähes tunnin katsellen peiliin, mutta siellä ei näy sitä käkeä, jonka pitäisi tulla kukkumaan. Mutta ei hitto! Sehän tuleekin vain kerran tunnissa! Mitäs jos missasin juuri sen oleellisen hetken! Kerpeletto! Juuri kun katsoin muualle, eli sormiini, jotka itsekseen kirjoittelivat tätä postausta, se käki tietysti tuli ja kukkaisi niin hiljaa, etten kuullut...Täh, eihän minulla mitään hattua olekaan päässä, mitäs minä hourin, olikos se kukkahatt.. kukkuhattu Sinun päässäsi? (Kyllä, minun on myönnettävä, että saan interblogistisesta diskurssista Kickesejä, huiseja kickesejä! Olen tullut jälleen linkatuksi, spruitta öögh...)

Minä kadehdin ihan kahjona taustajoukkojasi! Ei minun blogissani vaan olisi kirjoitusvirheitä, kuten erektulaisuus tai kickesejä, jos minullakin löytyisi editoria [I'm so screwed! -editori], kustantajaa [Että 16 prossaa Ihmissusista ja tasa-arvosta? Haha. -kustantaja], huumoripoliisia [Et muuten ollut kovin kovin hauska koko viikolla. Alkavatko ideat loppua? -huumoripoliisi], asianajajaa [I see dead people. -asianajaja] ja kokkia [Taasko hampparinkäyrää? Eikö chateaubriande kävisi vaihteeksi gurmeeperunoilla? -kokki], jotka voivat milloin vain kopipeistata tekstin ja muuttaa pari sanaa.

Blogvillessä on vähän asukkaita, vähemmän kuin kukaan arvaakaan. Rakas ystävä, toivottavasti jaksat lähettää vastakin tietoja Blogvillestä tänne tosielämään. Tämän kirjeen tarkoitus oli tulla johtopäätelmään blogien välisestä keskustelusta, mutta sellaista ei näköjään ole luvassa. Nämä ovat vain ajatelmia, jotka ovat putkahtaneet mieleen ajaessa poroa haulikonpiippuun!

Kysyn vaan,

eikun Kuhla Kaan


PS. Mitä tarkoitit edellisessä kirjeessäsi, ettet aio tulla tänne koskaan? Taasko syytät kaikesta koulun äidinkielen opettajaa? Me lukisimme vanhoja kouluaineita ja nauraisimme toisillemme ilkeästi! "Talvi taiteilijana"! "Hiiri hammaslääkärissä!" "Tiedän, mitä tein viime kesänä!"




Take the Which Madonna Video Are You? Quiz



Wednesday, November 26, 2003

Pieni torstaisatu



Olipa kerran tyttö, joka sattui vastaamaan hyvin aikansa kauneuskäsityksiä. Hän oli pitkä- ja ohutjalkainen ranstakka, jolla oli hevosmainen naama, hammasteknikon sorvaamat posliinihampaat, konkkanokka ja muuhun vartaloon nähden suhteettoman isot rinnat. Tyttö ei ollut älykäs eikä osannut juuri muuta kuin meikata ja valita edustavia vaatteita, mutta sitäkin ovelampi hän oli. Ulkomuotoaan hyödyntämällä ja solmimalla hyvin edullisen seurustelusuhteen huomattavasti vanhempaan, vaikutusvaltaiseen mieheen hän eteni nopeasti päivänpolitiikan huipulle. Kaikki asiakysymykset tuottivat hänelle ongelmia, mutta sillä ei ollut merkitystä, koska hän oli niin hyvin kaunis ja kertoili mielellään roskalehdille elämästään.

Olipa myös prinssi, joka tuhosi 275 000 ihmisen (ja näiden perheiden) elämän ja toiveet työpaikasta ihan tuosta vain. Hänellä oli nimittäin unelma: hänen maansa oli oltava maailman kilpailukykyisin maa ja vähennettävä ulkomaan velkaansa huipputahtia. Kansalaisista viis. Syökööt nämä leipäjonoissa, tai kuolkoot katuojaan. "Jokainen on oman onnensa seppä", prinssi kehui fiilatessaan ja höylätessään valtion menoja ja kohdentaessaan säästöt niihin, joilla meni jo valmiiksi kurjasti. Tuo itara, pihi, saita kitupiikki vieläpä pelotteli, että koko maa tuhoutuu, jos kaikki eivät tanssi hänen pillinsä mukaan.

Eräänä päivänä prinssi ja tyttö sitten vuosien aikailun jälkeen menivät kihloihin.
"Kyllä tämä nyt hyvältä tuntuu", he sanoivat roskalehdille, jotka tapansa mukaan kusivat hunajaa pariskunnan päälle. (Kuuluihan niiden toimia valtaapitävien sylihauvana.)

Silloin tuulipukurahvas nousi tippa silmässä maakuopistaan ja kortistoistaan hurraamaan Meidän Omille Kuninkaallisille, Tanjalle ja Saulille, ja toivomaan, että heistä tulee seuraava presidenttipari, koska he ovat niin edustaviakin. Lapseni, mitä opimme tästä? Opimme, että kansa on vitun tyhmää ja sitä kuuluukin viilata linssiin.

Erektuslaisuuden syvin olemus
(tylsää jorinaa - älä vaan lue)


Aika ja minä on Henryn mukaan kysellyt taannoin erektuslaisuuden määrittelyn perään. En löytänyt kyseistä kysymystä Ihmissuhteiden ja tasa-arvon kirjoittajan tekemästä linkistä, mutta vastaan siihen silti mielelläni.

Olemuksen ytimen jäljille päästään näppärimmin miettimällä erektuslaisia yhdistäviä tekijöitä.

Minä näen erektuslaisuuden pohjan puutteellisessa psykologian, historian, filosofian ja sosiologian tuntemuksessa. Uskotaan luolamiehiltä asti periytyviin universaaleihin lakeihin ja mihin tahansa "tieteellisen" kuuloisesti kirjoitettuihin hömppäartikkeleihin, koska muut kuin tekniikan opinnot ovat jääneet erektuslaisilla huteralle pohjalle tai kokonaan puuttumaan. Niinpä sitten kuvitellaan, että evoluutiopsykologiasta voi johtaa mitä tahansa ihmisen käyttäytymistä selittäviä malleja.

Toinen Erektuksen kulmakivi on rationaalisuudesta ja loogisesta ajattelusta hehkuttaminen. Valitettavasti nämä hyveet eivät juuri koskaan aktualisoidu erektuslaisten omissa kirjoituksissa, jotka ovat useimmiten (ei aina!) tunteenomaisia ja lapsellisia. Se mitä erektulaiset itse kutsuvat hienosti todennäköisyyksien kunnioittamiseksi sekä tilastollisten ilmiöiden korostamiseksi yksittäistapausten sijaan, tarkoittaa käytännössä karkeiden yleistysten tekoa. Ne eivät selitä ilmiöitä kuin pintatasolla. Norsun ampuminen hehtaaripyssyllä ei liene huono ajatus, mutta silloin kun pyritään tutkimaan todellisuutta hiukankin hienovivahteisemmin, tilastot ja yleistykset eivät juuri auta osumaan maaliin ihmisen käyttäytymistä selvitettäessä. Monien muiden asioiden selittämiseen ne kyllä soveltuvat mainiosti, mutta tällöin kyse on harvoin esimerkiksi ihmisen pariutumisen kaltaisesta monimutkaisesta ilmiöstä.

Erektuslaisten mukaan heidän ajattelulleen ominaista on oman itsen erottaminen tarkasteltavasta asiasta.
"Markkina-arvoista puhuessaan erektuslaiset pyrkivät tarkastelemaan ilmiötä 'tieteellisesti' tilastollisena ilmiönä, vaikka yksityiselämissään käyttäytyvät kuten muut. Oman parinvalintakäyttäytymisen tarkkailu ulkopuolisen objektiivisen katsojan silmin ei tuota erektuslaisille vaikeuksia"


Näin kirjoittaa Henry ilmeisen vilpittömissä yrityksessään selvittää omaa toimintaansa. Ulkopuolisesta tarkkailijasta kuitenkin vaikuttaa, että juuri oman käytöksen tarkastelun kohdalla hänellä (kuten meillä muillakin) on sokea piste. Jos edes erektuslaisten omat elämäntavat eivät tue heidän "tieteellisiä teorioitaan", missä on se kriittinen massa, joka niiden mukaan muka toimii? Erektuslaisten käyttämä tieteellinen metodi tunnetaankin paremmin nimellä "Pylly edellä puuhun".

Huuhaan vastustamisesta minulla ei ole kommentoitavaa, käsittääkseni se on kannatettava pyrkimys. Sen sijaan haluaisin kiinnittää huomion siihen, että erektuslaiset ovat jotenkin sekoittaneet sanat "huuhaa" ja "humanismi". Hypoteesini mukaan syynä ovat ne kaikki teknillisten korkeakoulujen kampuksilla poikaporukassa vietetyt opiskeluvuodet, joiden aikana yliopisto ja erityisesti sen opiskelijanaiset ovat alkaneet edustaa heille sitä ihmisryhmää, joka ei paikallisessa opiskelijakapakassa ole innostunut puhelemaan lujuuslaskelmista ja muttereista eli uskoo siis vain huuhaaseen.

Kun trio erektuslainen "humanistisesta hutusta" paasatessaan kirjoittaa, että "(m)onille ihmisille on vaikeaa erottaa toisistaan objektiivisuuteen pyrkivä rationaalinen ajattelu, omat tuntemukset ja oikeina pidetyt arvot--", hän tulee sanoneeksi jotain olennaista omasta päättelytavastaan. Se osoittaa, että "humanismi" on erektuslaisille jonkinlainen peikko, joka tuntuu parhaiten olevan tavoitettavissa heidän omissa kirjoituksissaan eli erektuslaisten loogisuuden puutteena ja omien tuntemusten nimittämisenä objektiiviseksi todellisuudeksi. Joku voisi tässä kohtaa kokea houkutusta käyttää sanaa projisointi.

Humanisteille onkin trio Erektuksen ajatusmallissa

"tyypillistä pelätä pahaa tietoa. Tietoa, josta he pelkäävät vedettävän vaarallisia ja perusteettomia johtopäätöksiä. Humanisti haluaa uskoa ihmisen hyvyyteen ja maailman oikeudenmukaisuuteen - maailmaan, jota siihen sopimattomat faktat eivät saa järkyttää."


Tieteen pyrkimys on kyllä oppialasta riippumatta etsiä ennen muuta tietoa välittämättä hiukkaakaan siitä, järkyttääkö se jonkun uskoa hyvyyteen tai maailman oikeudenmukaisuuteen. Tässä siis on taas kyseessä trioerektuslainen uskomus, että kaikki muut toimivat samoin kuin he itse. (Oletan, että trio Erektus yrittää hyökätä "humanistisia tieteitä vastaan". Jos taas kyse ei ole tutkijoista, olisi hauska tietää ihan ensimmäiseksi, kenestä tarkalleen "humanismista" puhuttaessa on kyse. Kenestä tahansa, joka ei ole insinööri?)

Tiivistäen voisi todeta, että erektuslaisuuden syvin olemus on tietää vähän ja luulla paljon.


Tuesday, November 25, 2003

Hyvä Skitso-bloggaaja,

kirjoitan Sinulle nyt ensi kertaa. Olen vaikutettu siitä, että olet huomioinut yksinkertaisen ja vilpittömän kirjoitukseni koskien keskiluokkaisia elämäntapoja. Annat meille muille paljon ajattelemisen aihetta. Huomaan valitettavasti myös kirjoittaneeni jälleen kerran huonosti, koska mitä ilmeisimmin joitain seikkoja tekstissäni on jäänyt sinulle epäselviksi (mm. tyylilaji).

"Anna kaikkien kukkien kukkia...." Kiitos, Janne, isällisistä sanoistasi. Kyllä meidän kaikkien tosiaan pitäisi keskittyä jalostamaan ja varjelemaan omien blogiemme sisältöjä eikä tihrustaa muiden blogeja etsien merkkejä tavanomaisista elämäntavoista! Naulan kantaan! Se vain tahtoo unohtua, kun tuijottaa täältä mökinikkunasta lumisateeseen ja kastelee kyynelillään pelargoniaansa. Kirjoitit myös kauniisti mutta hämmentävästi:

!Absolute Truthin Macintosh-juttu menee minulta ihan ohi -- yritetäänkö tässä nyt tehdä jotain situationistien kaltaista projektia, jossa yritetään välttää olemasta tavis olemalla oikein tavisten tavis? Jos siis näin on, niin silloinhan Top-listan sisältöjen sanominen lannistavaksi missaa oman pointtinsa.


Olen imarreltu. Näin paljon palstatilaa blogissasi ja vielä situationistit ja kaikki! Mutta mitä ihmettä tarkoitit? Mitä ovat situationistit? Olen ihan äimän käkenä. Onkohan siinä kirjoitusvirhe? Yrititkö kirjoittaa esimerkiksi "satanistit"? Tai "statistit"? Tai "stalinistit"? Varmasti kirjoittamasi takana on jokin syvällinen mutta mutkikas ajatuskulku vaikka en pysty hahmottamaan sitä. (Maceista minulla muuten ei ole pahaa sanaa sanottavana. Käytän usein Macintoshia esimerkiksi lyödäkseni nauloja seinään. Näkisitpä Kenin ilmeen, kun Powerbook kumahtaa kattoon kiinnittäessäni jälleen uutta kukka-amppelia.)

Minustakin muuten "yltiöpäinen keskiluokkaisuuden ja keski-ikäistymisen halveksiminen on yksi helvetinmoinen klisee. Mikään ei ole tavallisempaa kuin sanoutua irti tavallisuudesta.". Pois se minusta, että yrittäisin sanoutua irti tavallisuudesta. Ihan tavallisia tallaajia tässä kaikki ollaan, vai mitä? Olen myös iloinen, että sinulla "svengaa todella kovaa". Svengaisipa minullakin. Valitettavasti Groove FM ei kuulu tänne pelkosten perälle.

Kukkasterveisin

Kuhla Kaan

burning
Your soul is bound to the Burning Rose: The
Rapture.

"I go where my heart beckons me, and I go
with my head high. But sometimes, I get a need
until I bleed so my heart swims above my
head."


The Burning Rose is associated with passion,
intensity, and desire. It is governed by the
god Eros and its sign is The Flame, or Physical
Love.

As a Burning Rose, you can get lost in the moment
if you let yourself. You are a very physical
person, be it in relationships, work, or play.
You may be driven by your hormones sometimes,
but you know it's because you have to follow
your instinct.


What Rose Is Your Soul Bound To?
brought to you by Quizilla


Sunday, November 23, 2003

Fabula on tullut kiinnittäneeksi huomiota yhteiskunnallisesti hyvin merkittävään ongelmaan. Blogien top-listan kärkisijoilla keikkuvilla keskiluokkaisilla, keski-ikäisillä kirjoittajilla todellakin on aivan liikaa omakotitaloja, lapsia, lemmikkejä, kännykköjä, pikkuvaimoja ja Macintosh-tietokoneita! Se on niin helvetin väärin! Tiedä vaikka niillä olisi lumilinkojakin. Sellainen olisi tarpeen täällä metsämökissä Lapin perukoilla, mutta ei perkele. Se on vaan hiihdettävä ahkio perässä sata kilometriä kirkonkylälle, eikä siellä ole edes Kotipizzaa, kuten perjantaina sain järkyttyneenä todeta. Minusta on hyvin väärin, että häntäpään bloggaajilla ei ole juuri mitään millä brassailla, paitsi kärkeviä mielipiteitä.

Olkaamme solidaarisia vähäväkisille. Vallatkaamme taloja, muuttakaamme kommuuneihin ja soluasuntoihin ja vuokrayksiöihin kimppakämppään, heittäkäämme lapset, lemmikit, kännykät, pikkuvaimot ja Macit hankeen ja luokaamme lunta päälle - emmehän halua samaistua blogilistaa vitsauksen lailla vainoaviin taantumuksen käsikassaroihin, jotka Fabulan verratonta luonnehdintaa lainatakseni ovat "uusoikeistolaisia yhteiskunnallisia 'ajattelijoita', joilta tosin on tainnut jäädä poliittisen historian peruskurssit käymättä, taloushistoriasta puhumattakaan".

FY FAN. Nyt heti joka iikka avoimen yliopiston taloushistorian peruskurssille tai ainakin seuraamaan yleisöluentosarjaa, jossa kaikkien vasemmistoradikaalien oma oppi-isä Antti Eskola luennoi suhteestaan Kirkkoon ja Uskontoon.

Friday, November 21, 2003

HV,

terveiset täältä kuuraketista korkealta avaruudesta... no ei vaiskaan, just kidding, vitsi, vitsi!... täältä pohjoisen piilopirtistä, johon pakenin Papan raivoa. Huomasitkin jo varmaan uutisista, että EMS:n osakkeet nousivat pilviin sen jälkeen, kun olin vähän "fokusoinut" sen toimintaa. Pakomatka oli siis ihan turha. Pappa heltyi kyyneliin puhelimessa ja kehui minua liikeneroksi. Hän sanoi, että viimeinkin voi lähteä purjehtimaan maailman meriä, kuten aina on halunnut. "Lapseni, sinusta on tällä viikolla tullut esiin aivan uusia puolia. Erittäin taitavaa mediapeliä! Loistavaa liikkeenjohtoa! Antaumuksellista työtä yhtiön hyväksi! Jätän sinulle koko konsernin hoitoon ensi vuodeksi - eikös juu?"

Kauhistuin. Työkokeiluni siis jatkuu, jos en pistä jämäkästi vastaan. Työn kahleet eivät kirvonneetkaan eikä orja noussut sorron yöstä! Mietin hetken Lauri Ihalaiselle soittamista, mutta tulin järkiini. Isommat kohtalot ovat nyt hänen karttuisissa kourissaan.

Vaan onko parempi pahoittaa Papan mieli saman tien vai vasta sitten, kun hän vuoden kuluttua huomaa koko omaisuutensa huvenneen hoidossani? Janoan vapautta ja joutilasta elämää. Toisaalta voisi olla aika kivaa kokeilla "konsernijohtajana" toimimista, hmm. Vaikea valinta, vaikea valinta. Se vaatinee reilusti miettimisaikaa täällä ankaran luonnon keskellä, riekkoja ja helmikanoja ansalangoilla pyytäen.

Tunturit ovat lumen peitossa, aurinko ei nouse ollenkaan ja Ken on antanut Ultimatumin. Minun on hiihdettävä kirkolle asti ruoanhakuun (matkailuauto jäi umpihankeen jo pian Utsjoen jälkeen) tai suostuttava palaamaan kaupunkiin. No niin, reippahasti lylyt lykkimähän! Ehkä ehdin takaisin jo illaksi, kotipizza kainalossa ja polttopuita ahkiossa. Ainakaan jäätelö ei sula matkalla.

Tuus
Kuhla

Thursday, November 20, 2003

Re: Blogiarviointien jälkimaininkeja


Tänään Ihmishuti kirjoittaa:

"Arviointini blogilistan kärjestä on herättänyt kiinnostusta, mutta myöskin kirpeää krittiikkiä. Kuhla AT-blogista vaikutttaa närkästyneen arvioinneistani. Kuhlalle tiedoksi, että kyse oli minun omista rehellisistä mielipiteistäni ja siitä, miltä kärkiblogit näyttävät omasta näkökulmastani, joten mielipiteitteni kumoamisessa ja vääriksi väittämisessä ei ole kauheasti pointtia."


No kas, eipä olekaan. Koska et osaa edes kirjoittaa blogini nimeä oikein, pointti tuntuu olevan vähän hukassa itseltäsikin. Itse asiassa en erityisesti närkkästynyt, vaikka arvioit eilen !Absolute Truthia tähän tapaan:

"!Absolute Truth: Naisena aloittaneella yhden vitsin bloggaajalla vaikuttaisikin olevan munat. Absolute Drag. Onko tämä blogistanin realityshow?"


Mitä ihmettä sinulle kuuluu, onko minulla munat vai ei? Vaikeuttaako tämän tiedon puuttuminen tapaasi mätkiä ihmiset valmiisiin lokeroihin ennakkoasenteidesi mukaan? Mitä yhtä vitsiä tarkoitat? Sitäkö, että eräs pikkuinsinööri suuruudenhulluudessaan kuvitteli, että Kuhlakaan on syntynyt vain häntä parodioidakseen? Vai sitä, kuinka itse kirjoitit yössä kohtaavien laivojen pelleistä?

PS. Kysyt, onko !AT netin "Absolute Drag". No, eipä ole: silloinhan se olisi AD! (jonka tietenkin lausuisit AT, hyvä "Sciense"-lehden lukija). Onko !AT blogistanin realityshow? Johan nyt toki, kerronhan jatkuvasti tosielämästäni tositarkoituksella samalla, kun televisiokuvaajat seuraavat herkeämättä jokaista askeltani. Henry, Maa kutsuu! Kuuleeko Henry?


Wednesday, November 19, 2003

Thus Spake Kublai Khan:



Palveluksiani yhtiössämme ei arvatenkaan enää tarvita (ja haluan olla kaukana, kun Pappa avaa aamun lehden) joten olemme Kennethin kanssa matkalla toistaiseksi tuntemattomaan paikkaan. Aikani kuluksi napsuttelen vähän mietteitäni ylös, etten kerkeä pelkäämään. Ken nimittäin ajaa kuin raivotautinen koira, joka jahtaa naapurin kissaa neljän promillen humalassa.

Pikku-Pimppinella on ruotinut blogilistan 20 suosituinpa, joten pistänpä minäkin korteni kekoon:

Mottiotsan arvio Pinseristä: "Jos se aloittaisi nyt, ilman blogilistaan liittyviä kommentteja, niin mikä olisi menestys(nr 243)? Ihan ok, mutta menestyksessä noin puolet isäntälisää."
Kuhlakaan: Paskan marjat. Pinserin emäntä ja isäntä kirjoittavat sujuvasti ja viisaasti. Pinseri olisi joka tapauksessa top20:ssä ilman blogilistaakin (jota tosin ei olisi ilman Pinseriä). Blogilista on vain bonus. Kauanko pinseriläiset jaksanevat pitää sitä ilmaiseksi yllä? Tuleekohan blogilista pian myyntiin? Kuka tarjoaa eniten?

Puusilmän arvio Ikuisesta Kahvitauosta: "En täysin ymmärrä syitä noin hyvään menestykseen, vaikka blogi onkin välillä ihan harmittoman hauska. Pitäisi varmaan itse mennä konttoriin töihin, että juttujen viehätys aukeaisi."
Kuhlakaan: Sokeako olet, kun et näe miksi Ikuinen Kahvitauko keikkuu jatkuvasti blogilistan kärjessä? Kolme taitavaa kirjoittajaa, säännölliset päivitykset. Terävät jutut kirvoittavat vähän väliä naurut. Pitäisikö sinun mennä töihin? No, kyllä varmaan. Jäisi vähemmän aikaa kaivella sitä nöyhtää navasta ja ihmetellä, miksi kukaan nainen ei kiinnostu vihamielisestä idiootista, joka luennoi heistä kuin karjasta.

Parku-Matin arvio Kysyn vaanista: "Menestys ei ole yllätys ja nostetta riittänee jatkossakin, jos ei sitten kompastu sisäänlämmittelemään liikaa omaa erinomaisuuttaan."
Kuhlakaan: Kysyn vaan on niin erinomainen, että ei tarvitse mitään sisäänlämmittelyjä! Eikäs ulosviilentelyjä. C00L, C00L, C00L! *polvistuu maahan ja suutelee Kysyn vaanin varpaita*

Heppas-Henryn arvio Tommipommista: "Kirjoitusten "taso" vaihtelee laidasta laitaan - Nettitestistä neronleimaukseen."
Kuhlakaan: No, ainakin se on koko ajan parempi kuin Ihmissuhteissa koskaan.

Pönttö-örvelon arvio Ojasta noustaan -blogista: "Liikaa turhanpäiväistä jorinaa lukijanäkökulmasta katsottuna."
Kuhlakaan: "Henry", käsittääkseni edustat varsin pientä otantaa lukijanäkökulmasta. Vai oletko tehtaillut paljonkin lukijoita blogilistalle? Onko tämä Tunnustus?

Nössö-Uunon arvio Tiramisusta: "Kerää lukijoita sekä MA-porukasta, että MA-porukkaa vieroksuvasta porukasta."
Kuhlakaan: Kerää lukijoita ennen muuta porukasta, joka ei voisi vähempää välittää "teoriasta", joka ei selitä mitään eikä perustu faktoihin vaan itkuiseen itsesääliin epäonnistuneen vonkausreissun jälkeen.

--jatkuu myöhemmin, ehkä...

En taaskaan saanut nukuttua, kun työasiat painoivat. Aamuyöllä päätin, että tämä pahaisena toimitusjohtajana nysvääminen saa nyt loppua. Pappa ei kyllä tyrannisoi minua enää. Menin töihin ja käskin sihteerini Seijan kutsua välittömästi koolle johtokunnan hätäkokouksen. Sitten vietin pari minuuttia tehden PowerPoint-esitystä.

Myin kaikki EMS:n osakkeeni. Astelin kokoushuoneeseen ja kerroin, että yhtiö on joutunut kriisiin. Se yritetään kaapata ja joku on selkeästi tekemässä nurkanvaltausta. Juttelin pitkät pätkät, mitä mieleeni pälkähti. Erityistä mielihyvää minulle tuotti, että sain käytettyä sanaa "fokusoida" seitsemän kertaa. Avasin tietokoneen ja rykäisin.

"Strategiamme tässä tilanteessa on ilmeinen", sanoin ja keskityin näyttämään tietävältä, vaikka minulla ei ole hajuakaan mistään liiketomintaan liittyvästä. "Tässä organisaatiossa alkavat nyt puhaltaa uudet raikkaat tuulet."

Esittelin joukon käppyröitä, jotka Excel oli piirrellyt summamutikassa syöttämieni lukujen perusteella. "Tämä osoittaa kiistattta, että nyt heti on aloitettava koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut. Siirrämme tuotannon Kiinaan."

Joku silmälasipäinen täti kehtasi kysyä, minkälaista liikkeenjohdon konsultointia arvelen syntyvän kiinalaisin voimin. Nuijin hänen mielipiteensä saman tien maan rakoon:

"Markkina-analyysi osoittaa, että johdon konsultointi on kuoleva ala. Tätä yhtiötä on lisäksi viime viikolla hoidettu niin huonosti, että kaikki kilpailijamme ovat saaneet peruuttamattoman etumatkan. Kiina on tulevaisuuden maa, katsokaamme itäiseen auringonnousuun hyvässä hengessä."

Lopuksi ilmoitin, että ainoa mahdollinen johtopäätös firman tilanteesta on, että toimitusjohtajaa on heti vaihdettava. Nykyinen ei ole kompetentti. Nyökkäsin, suljin kannettavan ja kerroin nyt poistuvani, koska olen jäävi osallistumaan päätöksentekoon.

Soitin tiedotusvälineisiin ja selvittelin firman asiat juurta jaksain. Pappa saa katua. EMS:n loru on loppu viimeistään huomenna. Here I come, the lovely Caribbean.


Saturday, November 15, 2003

Mamma koputti aamupäivällä ovelle. Hän toi tarjottimella mehuja ja keksejä. Nukuin vielä kietoutuneena sinisen haahkanuntuvapeitteen alle. Tuntui hyvältä olla taas omassa huoneessa.

Mammaa huolestutti jokin asia. Huomasin sen tavasta, jolla hän puristi käsilaukkua sylissään. Hän säilyttää siellä kaikkea, mitä perhe voi tarvita: asperiinia, laastaria, vara-avaimia, kommunikaattorin laturia, luottokorttia sun muuta.

Mamma katseli, kun söin keksejä ja join mehua. Minä olen Mamman suosikki, jolle hän tekee kevään ensimmäisen kaarnaveneen (ja sitten sekoittaa asian taitavasti, ettei muille tule paha mieli).

Näkinkenkiä etsiessään hän oli löytänyt Pinserin blogilistan ja satoja verkkopäiväkirjoja. Mamma halusi tietää, etten ole joutunut huonoille teille.

-Pieni määrä palmuviiniä ei ole koskaan haitannut ketään. Eikä viskiä, jos meri on tuonut sen rantaan, Mamma sanoi. -Mutta minusta tuntuu, että monet bloggaajat viettävät aika myrskyistä elämää.

Juttelimme asiasta. Mamma epäilee, että pidän erästä tunnettua blogia. (Onneksi hän ei ole löytänyt Kuhlakaanin sivuja.)

-On ihan oikein, että minun pikku peikollani on jännittäviä seikkailuja. Täytyy kuitenkin pitää varansa, kun purjehtii isoissa mainingeissa. Siellä on paljon vaaroja, sanoi Mamma ja kääntyi vähän hämillään nyppimään kuivia kukkia ruususta. -Ja voi tulla joskus suutuspäässään sanoneeksi jotain, mitä myöhemmin katuu, koska se oli niin tyhmää.

Vakuutin, että en ole Pommi-Tommi. Mamma näytti huojentuneelta.

-Kyllä minä arvasin, että sinä et halveksi kirjailijoita. He tekevät tärkeää työtä. Etkä kuvittele, että joku on valittu presidentiksi vain sen takia, että hän on nainen.

Nyökkäsin. Mamma hymyili

Friday, November 14, 2003

HV,

"Työn orjat sorron yöstä nouskaa!" Nyt vasta ensimmäisen kerran tajuan Internatsionalin sanat. Viikko on ollut aivan kauhea. Joka aamu pitää nousta niin varhain, että vatsanpohjasta kääntää. Sitten täytyy pikapikaa peseytyä ja pukeutua ja kiirehtiä työpaikalle. Siellä on pakko viettää koko valoisa aika! Hirveää. Koko päivä menee ihan hukkaan. Illalla on väsynyt ja kaiken huipuksi pitää pakottautua vielä aivan liian aikaisin nukkumaan, jotta pystyy taas nousemaan kukonlaulun aikaan. "Mene uusintamaan työvoimaasi", Pappa tiuskaisi, kun yritin lähteä tuttuun tapaan yökerhoon keskiviikkona. "Mars petiin siitä." Mikä tyranni.

Ihmettelen, miksi työttömät vaativat työtä. Heidän sijassaan vaatisin kansalaispalkkaa. Miksei kukaan sano ääneen, ettei töitä kukaan halua oikeasti tehdä? Hymistellään, että "työ lisää omanarvontunnetta" ja "työ tuo elämään sisällön" ja "työssä saa toteuttaa itseään". Valetta. Työssä on ikävää. Elämä tuhraantuu kaikenlaisten lippusten kanssa vihrustaessa ja kuolemantylsissä palavereissa nuokkuessa.

En jaksa kirjoittaa enempää, luomeni ovat lyijyä enkä voi lopettaa haukottelua. Onneksi työhuoneessa on sohva. Kun se kamala naakka ei taas törmäisi sisään kesken päiväunien.

Kuhla

Starch
You are starch. You are rigid, opinionated, hard-
willed and not too friendly about it. You keep
people out of places, or you keep them in, and
without you a lot of things would collapse.
hopefully you'll never have the authority to
burn people at the stake. Sir. Ma'am.


Which Biological Molecule Are You?
brought to you by Quizilla

PS. Mitvit kehtasi epäillä, että kauhea Kuhlakaan on Annelijäätteenmäki. Kukkupuhetta. Joku laki, kuri ja järjestys pitäisi saada tuollaisille kääpiöille, jotka vihjailevat kunnon ihmisten olevan muka poliitikkoja.


Wednesday, November 12, 2003

Sain tänään Ikuista kahvitaukoa lukiessa loistavan idean: minähän voisin tehdä EMS:n toimarin hommia "etätyönä". Valitettavasti Pappa oli taas mahdoton konservatiivi eikä lämmennyt ajatukselle. Niinpä jouduin lähtemään toimistolle, jonne limusiini tuli hakemaan aamukymmeneltä. Olen tehnyt käynnin toimistolle jo kahtena päivänä, millä on ollut turmeleva vaikutus romaaniini Ihmissudet ja tasa-arvo. Juoni lähti jotenkin harhateille ja kun äsken katselin aikaansaannostani, kävi ilmeiseksi, että kaikki henkilöt juovat koko ajan kahvia. Mitään muuta sen sijaan ei tunnu tapahtuvan. Kahvimukit käsissään ympäri vaeltavat henkilöhahmot ovat jokseenkin tylsiä, joten lienee kohta aika pistää peliin täysikuu ja laskea fiktiivinen hahmoni "Henry" juoksemaan pitkin tyhjiä katua ihmissusilauma perässään!

Sihteeri oli jo keittänyt kahvia, kun saavuin työpaikalle. Kaikki hymyilivät minulle maireasti ja pokkuroivat, mutta en tiedä pitävätkö he minusta oikeasti. Melko luultavasti toissapäivänä ruokalassa joku rasvakoura jupisi kahvimukiinsa: "Se on sen sontiaisen sukulainen..uhmph... ruisrääkkä pellon yllä... rölkhsjlk....kutteri", kun kuljin ohi hakemaan lisää kahvia tiskiltä.

Sulkeuduin huoneeseeni kahvimukin kanssa, mutta mitään häikäilemätön sihteeriakka marssi sinne kuin omaan kotiinsa ja läväytti kaamean haitarikansion pöydälleni. Siihen oli järjestetty päivän posti, muun muassa kutsu Jänkhäjärvelle musiikkitalon avajaisiin ja muutama karjukirje asiakkailta. Kysyn vaanilta näytti tulleen taas 10 työhakemusta lisää, mutta minulla on jo tarpeeksi kahvikupinalusia, kiitos vaan.

Huiskaisin kädelläni, mutta kuusikymppinen platinablondi ei ymmärtänyt mennä vaan kävi seuraavaksi esittelemään kaikki inhottavia tapaamisia, joita oli järjestänyt kalenterini täyteen. Hörppäsin kahvia, nyökkäsin surullisesti ja sanoin vaimeasti: "Kiitos hyvin paljon, Seija. Käyn nyt perehtymään.... organisaatiokaavioon. En ota puheluita ennen lounastuntia."

Seijan poistuttua avasin koneen ja aloin blogata. Eikö olekin mukava katsella, kun Ilkka Kokkarinen vajoaa blogilistalla kuin sokeri kahvikupissa?

different
SPECIAL ORDERED- You love the unique little orders.
Mocha lattes and the sort is what you choose.
You love the fun, unique points of life- and
that's what you are: fun and unique. Life's a
game for you and you want to see how far it'll
take you. You dream big and take the
opportunities that hit you- although sometimes,
they have to hit you pretty darn hard because
you tend to miss things. Hollywood and Broadway
make your eyes turn starry, but even though
those are good dreams and it's always wonderful
to have a goal, you need to come back down to
Earth. You miss the little things that happen
right in front of you because you're too busy
looking for the big stuff. Don't forget that,
to make it big, you have to start little.



What's Your Coffee Personality? (with pictures)
brought to you by Quizilla






zzzzz


Monday, November 10, 2003



A cywydd llosgyrnog; I'm one.
"A what?" Well, quite. There'd be no fun
In being understood; I
Thrive upon obliquity.
Don't comprehend or follow me,
For mystery's my ally.
What Poetry Form Are You?


Arvelen kyllä itse olevani enemminkin honku:

Ja-gu-a-ri-ni
kii-lu-vat pe-don-sil-mät
ah-mi-vat tie-tä.


Sunday, November 09, 2003

Isänpäivä alkaa onneksi olla ohi täällä Pohjoisrannassa. Pappa riehui aikansa ja sammui olohuoneen matolle hirvikivääri sylissään. Voin katsoa ottaneeni ns. työvoiton - toimitusjohtajuus saa odottaa, ja sen sijaan "tutustun käytännössä" konsernin eri tehtäviin. Uskoisin, että se ei kovin monta tuntia vie viikossa.

Riita alkoi jo ruokapöydässä, kun Pappa alkoi moittia minua ja ilkeillä Kennethille. Isänpäivälahja oli tietenkin epäonnistunut, sillä sen jälkeen kun Päätalo lakkasi kirjoittamasta tiiliskiviään lahjan ostaminen on ollut yhtä tuskaa. Paketin avattuaan Pappa heti korkkasi sen ja alkoi vetää pientä päiväkänniä.

Mamma oli laittanut lihapullia ja tarjoili kermakastiketta, kun känkkäränkkä tuli kylään. "KUHLAKAAN, oletko sinä edes porvari - minun lapseni, ja ties mikä vihreä vasemmistohippi!" Pappa alkoi pauhata parsakaali suussa. Karl ja Robert virnuilivat ja tirskahtelivat, mutta heitä ei kukaan moiti koskaan. "Olisit nyt edes MBA tai jotain tolkullista, etkä mikään fitun filosofian tohtori."

Pappa veti punaviiniä ja Platinum Egoistea sekaisin, mikä siivitti hänet lempiaiheeseensa filosofiaan. "Filosofia on köyhien haihattelua, siitä ei koskaan ole koitunut hyötyä kenellekään, eikä sillä ole minkäänlaista taloudellista arvoa. Kyllä on tämäkin isä saanut pettyä raskaasti, kun ei jälkikasvusta tullut mitään kelvollista. Kaikki päivät vaan taiteilllaan, löperrellään ja halotaan hiuksia, vaikka pitäisi kääriä hihat ja ryhtyä kunnon töihin. Ikuisuus kuluu tuollaisissa hyödyttömissä opinnoissa, joista ei edes valmistu mihinkään. Järkeä ei ole ihmisellä päässä enemmän kuin kärpäsellä, kun tuollaiseen ryhtyy!"

Pappa alkoi punertaa ja pauhuta jolloin huomasin taas korvieni sulkeutuvan. Mitä enemmän hän saarnaa, sitä vähemmän kuuntelen ja ymmärrän. Koiramme luultavasti tajuaa puheesta suunnilleen saman verran kuin minulle jäi isänpäivän saarnasta päähän: "Blaa blaa blaa humanismi blaa blaa blaa, Kuhlakaan blaa blaa blaa tyhmä blaa blaa blaa."

Siihenhän se sitten taas loppui, että Pappa lähti isänpäivän kunniaksi ampumaan kommunisteja ikkunasta, mutta sammui matkalle. Kostoksi laitoin televisiosta kovaan ääneen päälle dokumentin jo kymmenen vuotta turhaan duunia etsineistä työttömistä. Toivottavasti Pappa näki edes pahoja unia, kun siellä huudettiin "Iiro tappaa kaikkialla!" ja "Työtä, perkele!"

Sitten vietin lopun iltaa surffaamalla internetissä ja tekemällä testejä. Taatusti en mene huomenna työpaikalle.

Sophisticated and classy, you take shitty-tasting liquid and make it look beautiful and glamorous!!
Congratulations!! You're a smart sophisticated and
beautiful martini!!


What Drink Are You?
brought to you by Quizilla


Thursday, November 06, 2003

HV,

Olin juuri saanut romaanini Ihmissudet ja tasa-arvo hyvään vauhtiin (ensimmäiset 20 000 sanaa muodostavat johdannon, jossa päähenkilö Kuhlakaan valitsee kylpysuolaa balneologisiin harrastuksiin), kun puhelin soi. Se oli Pappa.

-Mitä helvettiä tämä on! luuriin karjuttiin toisessa päässä. -Eikös me sovittu, että olet täällä Helsingissä konsernin hallintoneuvoston kokouksessa tasan kello 14!

Tunsin muuttuvani suunnilleen koppakuoriaisen kokoiseksi.

-Nyt on sillä lailla, että pelleilyt saa loppua. Testamentti menee uusiksi, tai sinä alat tehdä jotain leipäsi eteen! Saat aloittaa pohjalta. Pistän sinut tytäryhtiömme "Excellent Management Solutions" toimitusjohtajaksi.

Nielaisin. Tämä on se firma, jossa tiettävästi blogataan kaikki päivät Ikuisen kahvitauon tapaan. Missä testissä juuri kuvailtiinkaan tuntemuksiani, kun yritän kertoa Papalle ideoita liikkeenjohdosta? Se, jossa urhea lohi ponnistelee vastavirtaan kivireppu selässä?

-Mutta Pappa, yritin heikosti. -Enkös voisi olla täällä Lontoossa vaikka.. hmm. no tekemässä jotain järkevää? Voisin opiskella filosofiaa... tai sosiaalipolitiikkaa...

Kännykästä jylisevä nauru toi mieleeni purkautuvan tulivuoren, josta sinkoilee ulisevia vuorenpeikkoja samalla kun joku soittaa säkkipillillä Griegiä. Esitys loppui valtavaan yskänkohtaukseen.

-Pidän HENKILÖKOHTAISESTI silmällä, että todella saavut työpaikalle ja pysyt siellä! Joka päivä! Lusmuilu on nyt loppu! Ostat paikan iltakoneeseen ja keskustelu päättyy tähän. *Klik.*

Tässä sitä nyt pakataan, Kennethin naristessa, että Suomessa on kylmää ja ikävää. Pian tavataan,

Tuus

Kuhla

Sunday, November 02, 2003

Butnerin laki:
- Se viimeksi nauraa joka hitaimmin ajattelee.


Kenneth rikkoi ooppiumipiippuni ja absinttipullot. Hän myös vakavasti uhkasi särkeä kotilaboratorioni, jos en tee parannusta. Nukuin 23 tuntia ja nyt ihmettelen, mikä minuun oikein meni äskettäin. No, me humanistit tarvitsemme toisinaan taiteellista innoitusta äärimmäisistä kokemuksista.

Pieni luonnontieteilijä sen sijaan sai tyhjennettyä koko objektiivisen todellisuuden kirjoituksiinsa puolessa vuodessa, mihin me vähäisemmät ihmiset emme luultavasti pysty kokonaisen elämän aikana. Kuka haluaa veikata, montako viikkoa Pilkka-Ilkka onnistuu pidättäytymään bloggaamisesta?







what decade does your personality live in?


quiz brought to you by lady interference, ltd



This page is powered by Blogger. Isn't yours?


Ilmainen www-laskuri