<$BlogRSDUrl$>

Monday, October 31, 2005

Karuselloiva kysynvaanisti kieltää kaiken!



Voisiko Kuhla Kaan muka erehtyä? Enkö muistaisi, miten KB (entinen KS, o.s. KV) söi kultakalat elävältä suihkulähteestämme? Miten hän jo kolmivuotiaana osasi paitsi kurlata viskillä myös neuloa puistolampemme karpeille kultalangasta pienet tötteröhatut? Voisinko olla väärässä? Sen voi näyttää vain aika, tuo moirien synkkä virkkuutyö.

En usko, en.

PS. Kyllä se taisikin olla taidokas väärennös. Sydämeni vuotaa ketsuppia.

Epaton paluu



Hyi! Ei saa juoda viinaa, niin ei tule krapulaakaan!

Kauan kateissa ollut kaksosveljeni on nähty soittelemassa hauen leukaluulla karhunnahkataljassaan linnansa muureilla. Vallihaudan krokotiilit itkevät kauhusta, kun musiikkiesitys alkaa. Oletteko koskaan nähneet, kun satamäärin krokotiileja kiipeilee toistensa päälle ulottuakseen epävireiseen musikanttiin ja pistelläkseen hänet poskeensa?

Juuri siksi pappa antoi Hänelle-jonka-nimeä-ei-saa-mainita oman linnan. Että papan lemmikkikrokotiilit eivät kärsi tämän suvun mustalampaan sivistymättömästä musisoinnista. Vähänpä pappa tiesi, että vaihdokas hankkii heti omat elikkonsa. Muka kengiksi ja käsilaukuiksi. Hah. Illallispöytään siankylkien viereen!

Olin jo luullut, että KV on eksynyt hernekeittomereen. Täällä hän taas kuitenkin on taas, kuin universumistaan harhautunut parsakaalipyrstötähti perunamuusivuoren laella loistamassa. Mistäs nämä metafyysiset metaforat tulivat. Ai niin, taitaa olla jo lounasaika.

PS. Kyllä Kansa tietää: Runkkublogi jälleen ykkösenä blogilistan etusivulla! Te karvakämmenet.

Saturday, October 29, 2005

Maine, elämäni hunaja!


Kokonainen vartti maailmanmaineessa! Käsittämättömän upea konsepti. Nyt me Blogistanian salajulkut voimme paistatella auringon ja Marsin loimussa hetken verran. Se lämmittää paatunutta, kivikovaa sydäntäni. Anssi on tehnyt meistä tähtiä! Eikä uusi Blogilista tyydy antamaan kenellekään hetkeäkään hengähdysaikaa - blogi on nyt päivitettävä vartin välein tai tippuu armotta!

Harkitsin jo, että kirjoitan lauseen kerrallaan ja julkaisen sen.

- jatkuu

No ei. Minä en ole perso listasijoitukselle. En lainkaan. Ehkä jopa lähden listalta, kuten Skitso-Janne, että "muut saavat tilaa" (haha, Hullu-Janne ei voinut vastustaa julkisuuden kiusausta vaan on tullut suurien lähtöpuheidensa jälkeen TAKAISIN listalle saadakseen nähdä nimensä taas esillä keikkumassa). Vaan mitä ihmettä, aamulla Skitso-Jannen blogi olikin käyttänyt liikaa kaistaa. Hän missasi H-hetken eli uusien massojen vyöryn Blogistaniaan! Voi, mikä menetys. Olla vartti tietämättä maailmankaikkeuden ehkä sisäänlämpiävimmästä blogista, jota pitää Suomen ehkä itseään täynnä olevin ihminen. Minun jälkeeni, tietty.

Sitten pitäisi enää keksiä mistä kirjoittaa. Kirjoittaisinko Yökansan presidentistä Sauli Niinistöstä, jonka vaalijulisteissa pitäisi rehellisyyden nimessä lukea "Kaksinaamaisuuden aika" tai "Hyvinvointivaltion on aika mennä"? Vai niistä keskustan juhannussaloista, jotka liehuvat pelloilla Matti Vanhasen profiilin nostamiseksi? Onko näillä herroilla mitään muuta yhteistä kuin Tanja Karpela? Ilmeisesti se, että köniin tulee vaaleissa ja lujaa. Koettakaapa vähän skarpata, vaalipäälliköt.

Kenin kanssa menemme tänään kirjamessuille katsomaan, miten uudet opuksemme myyvät. Ken on kirjoittanut "Ken söi kesävoin: mallipresidentiksi 2012". Sen pahin kilpailija, "Kuhlakaanin eeppinen runoelma: Kuhlakaan linnassaan Tasavallan ykköseksi 2012" -omakustanne ovat nähtävissä osastolla Ö799. Sinne.

Tuesday, October 25, 2005

Miksi !Absolute Truth on niin huono



!Absolute Truth on huono, sillä se ei noudata Jaakoppi-setä Nielsenin ohjeita blogin kirjoittamisesta.

Puutteet esiintyvät tässä lastupärejuttuartikkelientrymerkinnässä otsikkoina, koska otsikot ovat tehokkainta viestimistilaa.

1. Kirjoittajan elämänkerta puuttuu



Mitä tiedämme Kuhlakaanista? Hänellä on iso nenä ja hän asuu kesäisin Naantalissa. Kuhlalla on kaksi pikkuveljeä, Karl ja Robert. Hänen isänsä harrastaa työläisten ampumista ikkunasta kännipäissään. Hänen äitinsä kantaa aina käsilaukkua mukanaan.

Kuhla johtaa Excellent Management Solutions -yhtiötä ja jonain päivänä isänsä omistamaa jättikonsernia. Kuhlakaan asuu yhdessä Kennethin kanssa, joten hän on nainen tai homo.

2. Kirjoittajan kuva puuttuu



Se tulee vaikeuttamaan Kuhlakaanin presidentinvaalikampanjaa. Toisaalta se helpottaa huomattavasti kadulla liikkumista ilman, että joku käy kimppuun.

3. Otsikot eivät ole uutismaisia


Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että Kuhlalle ei koskaan tapahdu mitään merkittävää. Hän seilaa elämän läpi osaamatta tarttua sen kummemmin ruoriin. Esimerkki Kuhlan elämänviisauksista: "Jos kansalla ei ole bussibuoroja, liikkukoon kansa Lear Jetillään."

4. Linkeistä ei kerrota, minne ne menevät


Tämä ja tämä ja tämä. Sehän on ihan kiva tapa linkata.

5. Menneitä mestaripostauksia ei nosteta esiin


Koska Kuhla ei jaksa lukea niitä itsekään. Ne ovat jäykkiä, huonoja ja kulmikkaita. Nyt hävettää. Pitäisi ehkä haukata hieman pekonia ja pyyhk

6. Pärelastut ovat pelkästään aikajärjestyksessä


Toistaiseksi ovat.

7. Päivitys on epäsäännöllistä


Se on väärin, hyvin väärin. Mutta Kuhla on laiska, saamaton ja paha ihminen. Mitä muuta voisi odottaa häneltä? Vastuuntunnottomana, sekopäisenä, ilkeänä ja viehättävänä henkilönä hän tietää, että yleisö kyllä on siellä jossain. Maakuopan pohjalla. Itkemässä silmät päästään. Mutta kokeeko hän syyllisyyttä? Kyllä.

8. Kirjoitellaan siitä sun tästä houkutellen vähäarvoista väestönosaa lukijoiksi


Kuhla arvostaa kaikkia ihmisiä yhtä paljon. Tervetuloa, jos sinulla ei ole todellakaan ole mitään muuta tekemistä kuin lukea !Absolute Truthia. Totuus on täällä sisällä.

9. Kirjoituksia ei ole suunnattu tulevalle pomolle


Suuri se häpeän päivä, kun Kuhlakaan on jonkun alamainen.

10. Domain-nimi on ilmainen


Kamala juttu. Kuhlakaan-brändi on pilalla.

Wednesday, October 12, 2005

Vaktaa: Pimpallinen ei ole huumorillinen



Entinen kielipoliisi on akkunastaan tarttunut hyvin räikeään epäkohtaan. Naiset eivät ole laisinkaan humoristisia. Jokainen pekonin ja tonnikalan tuoksuinen huumoriblogi on miesten kirjoittama. Sen entinen kielipoliisi tietää faktana, ehkäpä käytyään tarkastamassa kaikkien hauskojen bloggaajien navanaluset. Pilkun jörnimisestä ei siis ole kyse hänen kirjoituksissaan. Tissi.

Seksiä toivoo entinen Kielipoliisi myös enemmän naiskirjoittajilta. Se viitannee hänen mieltymystensä suuntaan. Ronskia ja räväkkää pitää olla. Ottakaapa tytöt opiksi entisen Kielipoliisin ohjeista: huumori syntyy hurtinkarvaisesta seksikuvauksesta. Pilipippeli poppelipöheikössä.

Ei, minäkään en pysty kuvittelemaan naista, joka kirjoittaisi seksistä niin litisevän hassusti, että nauraisin. Se ei ole mahdollista, sillä naiset ovat simppeleitä, tunteellisia otuksia. He jumaloivat miehiä ja Fallosta. Jos nainen yrittää kirjoittaa Siitä, hänen kätensä kuivuu koppuraksi ja tipahtaa. Vittu.

Sentään on olemassa myös muutamia muita polttavia vääryyksiä Blogistanissa. On yksi arka aihe, josta miehet yksinkertaisesti eivät pysty kirjoittamaan. Jokainen päiväni alkaa ajatuksella: miksi meillä ei ole raavaiden miesten kirjoittamia tämän aihepiirin blogeja? Synkkä, synkkä syys, pitkä turha odotus. Neyle.

Monday, October 10, 2005

LEHDEN UUTISIA



Tämän jutun työnimi on Lehden uutisia. Ehkä jossain on lehti nimeltä Lehti. Se vie jutun heti alussa sivuraiteille. En anna sen häiritä.

Tänään on ihmeellinen päivä. Tulen aamulla !Absolute Truthin kuhisevaan lasitaloon ja puolihuolimattomasti selailen verkkoa.

Verkko sykkii ympäri vuorokauden sormenpäissäni, myös nukkuessa, niin että yksikään julkaistu blogikirjoitus ei koskaan jää lukematta.

SIRIUS LUKEE JUTTUSI

On lokakuun alkupuoli. Näpsäkät apulaiseni Siriuksesta lukevat kaikki Blogistaniassa kirjoitetut jutut. Heillä on kuusitoista silmää ja lonkeromaiset kädet.

Äkkiä ne löytävät jotain jännittävää. Mikäs tämä on?

Tätä kutsutaan, ooh, lehdeksi! Mitäs nämä lehdet ovat?

VAUVA TIPPUI AUTOSTA!

Vauva on tippunut bussin eteen ja kuollut. Vankilasta vapautunut mäkihyppääjä on tapellut ensimmäisellä laulukeikallaan. Yliannos Viagraa tappoi suomalaismiehen Thaimaassa.

Mistä lehdet keksivät tällaisia hervottomia juttuja. Hahhaa! Tämän täytyy olla Kysyn Vaanin uusin juoni.

TOIMITTAJIA KAIKKIALLA!

Elämäni linnassa blogien vartiovuorella on saanut aivan uuden ulottuvuuden. Alan tehdä taustatyötä. Miten tullaan Toimittajaksi? Miksi kuumalla listalla on niin paljon Toimittajia?

Ja näitä lehtiähän on myös kaikkialla! Milloin nämä on keksitty? Kuka näitä pitää? Montako niitä on? Mihin ne pyrkivät? Mikä on lehti?

APINALAATIKKOON!

Ajattelen kysyä Seuraeläimen päätoimittajalta Lari Jindholmilta: Mikä on lehti? Mikä on lehden tarkoitus?

Sitten minua alkaa ujostuttaa. Kurkistan sen sijaan Apinalaatikkoon, jossa on ihan oikeita toimittajia.

Toimittajat! Tämähän on jotain uutta. Mikä tekee ihmisestä toimittajan? Selvästi kyseessä on jokin ylivertainen rotu. Kiehtovaa.

LUKIJA, RAKKAANI

Toimittajat osaavat kuvailla asioita! He eivät kerro, he kuvaavat. Se johtuu siitä, että he ajattelevat koko ajan Lukijaa. Lukija, elämäni valo. Minä rakastan kukkaroasi.

Metsälenkillä polvet naksuvat. Kuvailu tekee jutusta tuoreen. Ei tylsää kirjallisuutta vaan rapsakkaa, raikasta, nuorekasta kuntoilua Pirkkolassa, Britas.

KUMPI VOITTAA?

He ovat toimittajia, he ajattelevat aina kilpailua.

Kumpi voittaa, Apinalaatikko vai HS?

Se on hyvin tärkeää.


KAAKANA UJOSTUTTAA

Päätän haastatella erästä Toimittajaa, Hari Kaakanaa. Miksi hän kirjoittaa paperille painettaviin lehtiin? En tohdikaan vaivata häntä.


Toimittajan täytyy olla jotenkin erilainen kuin muiden kirjoittavien suomalaisten.

MINTTULAHTI TIETÄÄ

Toimittajilla on vastaukset, blogeissa kysymyksiä. Onhan Lati Minttulahdellakin aina aina vastaukset kaikkiin kysymyksiin jo ennen kuin ne tehdään.

Minä haluan tehdä kaiken, kuten toimittajat. Lukijani, olethan vielä siellä? Huhuu?

TÄHÄN PAREMPI VÄLITOSIKKO

Minulla on silti hieman näkökulma hukassa lehtiin. Miten kertoisin Blogistaniassa ymmärrettävästi, mitä lehdet ovat?

Pitää ensin kirjoittaa omasta prosessistani, jolla tutustuin lehtiin. Sitten huomaan, että se on vähän tylsää.

LEHTIÄ EHKÄ TUHANSIA!

Sen sijaan päätän ottaa esimerkin lehdistä: mutta voi, lehtiä on tuhansia, en yhtään keksi, minkä lehden ottaisin esimerkiksi!

Olisiko jossain lehti, joka kertoisi raskaana olevasta seitsemän lapsen yksinhuoltajasta? En usko, että kukaan on keksinyt vielä tätä.

Se avaa huimaavia näköaloja.

ENEMMÄN MANEEREJA!

Kaikki lehdistä oppimani onkin oikeastaan tässä kappaleessa. Välitosikko, se on lehden tärkein piirre. Oikoluvun lisäksi. Ja kappaleet, niiden täytyy olla lyhyitä.

Matka jatkuu. Ihmeellinen lehtien maailma.

Lehti avautuu vähitellen.

Wednesday, October 05, 2005

Mi hämäryys, mi ikävyys



Mammonan äänitorvi Helsingin Sanomat on laskeutunut kansan keskuuteen. Hei, me olemme Kansan Ääni nuorelle Anssi-sedälle, joka kolmen viikon herkeämättömän työskentelyn aikana on saanut kokoon tällaisen rääpäleen: "Mä en niinku löydä näkökulmaa mutta työotsikko on hei Kansan uutisia".

Kuhlakaan linnassaan ihmettelee, miksi hänet on sotkettu johonkin kansaan. Tässä medialinnakkeessa on kirjoitettu jo satoja sivuja julkaisukelpoista tekstiä sinä aikana, kun Anssi on ihmetellyt, mihin ryhtyä. Kovin kankeaa on Anssilla liikkeellelähtö.

Olisiko Anssin sijasta kannattanut pistää vaikka narsistinen Suvi Ahola läpättämään koko elämänsä blogiin, kun hän ei saa täytettyä omakehullaan aivan kaikkea Sanoma-WSOY:n julkaisukapasiteettia yrityksen lehdissä ja kirjoissa? Me niin kaipaamme uusimpia Suvi Aholan edesottamuksia Suvi Aholan elämästä. Not.

Nyt siellä lepäilevän journalismin pesäkkeessä on aikomus "outata" joku hämärä bloggaaja. Karu Selli katosi saman tien, kun tähän alettiin vihjata. Kaikkialla blogin äänitorvina esiintyvät keski-ikäiset miestoimittajat ovat Anssi-sedän blogissa tulleet mainituiksi jo monet kerrat. He ovat selvästi ainoat hämärät tyypit, jotka HS onnistuu erottamaan kansan syvästä yöstä.

Mi hämäryys, mi ikävyys.

This page is powered by Blogger. Isn't yours?


Ilmainen www-laskuri